 | ||
 | ||
 |
22.10.2009 Joka neljäs suomalainen kokee lapsuudenkodissaan käytetyn liikaa päihteitäKeväällä 2009 TNS Gallup toteutti internetpaneelina Lasinen lapsuus –kyselyn, johon vastasi1209 suomalaista edustaen 15–69-vuotiasta väestöä. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -väestökyselyillä on jo 15 vuoden ajan (vuosina 1994, 2004 ja 2009) kerätty tietoa suomalaisten lapsuudenkodissaan kokemasta päihteiden liikakäytöstä.Viimeisimmän kyselyn mukaan lähes joka neljäs (23 %) suomalainen on kokenut lapsuudenkodissaan liiallista päihteidenkäyttöä. Vuonna 2004 vastaava osuus oli 19 % ja kymmenen vuotta tätä aiemmin 16 %, joten niiden suomalaisten määrä, jotka ovat kokeneet päihteiden liikakäyttöä omassa lapsuudessaan, näyttää olevan jatkuvasti kasvussa. Vuoden 2009 kyselyssä olimme suomalaisten lapsuudenkokemusten lisäksi kiinnostuneita aikuisten kyvystä havaita ja auttaa lähipiirissään vanhempien päihteidenkäytöstä kärsiviä lapsia. Vastaajista 45 prosenttia kertoi kohdanneensa aikuisten alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia perhejuhlien tai -tapahtumien yhteydessä. Naiset olivat kohdanneet ongelmia miehiä useammin (54 % vs. 36 %). Yleisimmin ongelmia olivat kohdanneet 25–34-vuotiaat vastaajat (52 %), kun taas yli 60-vuotiaat (39 %) ja alle 25-vuotiaat (38 %) olivat havainneet ongelmia muita ikäryhmiä harvemmin. Tulos selittynee sillä, että 25–34-vuotiaat todennäköisesti tuntevat enemmän lapsiperheitä kuin kaikkein nuorimmat tai vanhimmat vastaajat. Joka kolmas vastaaja kertoi tuntevansa lähipiirissään ainakin yhden sellaisen perheen, jossa vanhemmat käyttävät vastaajan arvion mukaan liikaa päihteitä. Niitä vastaajia, jotka olivat ilmoittaneet tuntevansa lähipiiristään vähintään yhden perheen, jossa käytettiin liiallisesti päihteitä, pyydettiin seuraavaksi arvioimaan, oliko kyseisen perheen vanhempien päihteidenkäytöstä aiheutunut haittoja tai ongelmia heidän lapsilleen. 60 prosenttia arvioi, että vanhempien päihteidenkäytön haittaa perheen lapsia. Viidesosa ei ollut havainnut ongelmia ja joka neljäs ei osannut sanoa, oliko vanhempien runsas päihteidenkäyttö lapsen kannalta ongelmallista. Naiset (63 %) ilmoittivat huomanneensa ongelmia miehiä (51 %) useammin. Jos vastaaja arvioi vanhempien päihteidenkäytön aiheuttaneen lapselle ongelmia, häntä pyydettiin valitsemaan annetuista vaihtoehdoista ne, jotka hänen mielestään parhaiten kuvasivat kyseisen perheen tilannetta. Vastaajan oli myös mahdollisuus kuvata tuttavaperheen lapsen kokemia haittoja ja ongelmia omin sanoin. Lapselle aiheutuvista ongelmista ja haitoista useimmin mainittiin lapsen joutuminen perheen riitojen ja eripuran todistajaksi (73 %). Lähes yhtä usein vanhempien päihteidenkäytön arvioitiin johtavan lapsen turvattomuuteen ja mielipahaan (70 %). Yli puolet ilmoitti havainneensa lapsen häpeävän perhettään ja lähes puolet lapsen koulunkäynnin kärsineen. Neljäsosa vastaajista arvioi lapsen joutuneen väkivallan todistajaksi ja kymmenen prosenttia epäili lapsen joutuneen itse väkivallan kohteeksi. (Ks. kuvio alla.) Miehet ja naiset eivät eronneet toisistaan sen suhteen, millaisia haittoja he arvioivat lapsen kokeneen. Mitä kaikkia haittoja tai ongelmien olet havainnut lapsilla lähipiirin perheissä, missä vanhemmat käyttävät liikaa päihteitä? Katso tästä kuvio >> Halusimme myös selvittää, olivatko suomalaiset valmiita auttamaan niitä lähipiirinsä lapsia, jotka kokevat vanhempiensa päihteidenkäytön haittoja. Kysyimme päihteitä haitallisesti käyttäviä vanhempia tuntevilta, miten vastaaja oli toiminut havaittuaan lähipiirin aikuisen päihteidenkäytön aiheuttavan lapselle ongelmia. Vastaajille annettiin jälleen vastausvaihtoehtoja, joista sai valita halutessaan useampiakin. Noin 75 % ongelmia havainneista oli puuttunut tilanteeseen jollain tavoin. Lähes puolet kertoi keskustelleensa asiasta lapsen vanhempien kanssa, joka kolmas lapsen kanssa ja joka viides jonkun muun läheisen kanssa. 11 prosenttia oli tehnyt ilmoituksen viranomaiselle. Ongelmia havainneista viidesosa ei ollut toiminut tilanteessa mitenkään. Miehistä ja naisista yhtä suuri osa oli jättänyt puuttumatta asiaan. Syyksi ilmoitettiin useimmiten se, ettei perhettä tunnettu tarpeeksi hyvin tai ei tiedetty, miten asiaan voisi puuttua. Puuttumatta jättäneistä moni (23 %) vastasi myös olevansa haluton sotkeutumaan toisen perheen sisäisiin asioihin. Kyselyn tuottama kuva on selvä: moni suomalainen on kokenut lapsuudenkodissaan päihteiden liikakäyttöä ja vielä useampi tuntee nyt aikuisena sellaisia perheitä, joissa käytetään liikaa päihteitä. Toisaalta myönteisenä voidaan pitää sitä, että suomalaiset ovat ilmoittaneet olevansa valmiita puuttumaan lähipiirin perheen tilanteeseen, mikäli katsovat perheen vanhempien käyttävän liiallisesti päihteitä. Voidaankin perustellusti uskoa suomalaisten olevan halukkaita huomioimaan lapset myös omissa alkoholinkäyttötilanteissaan, oli kyse sitten arjesta tai juhlasta. A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminta haluaa olla yhdessä Alkon Viisas vanhemmuus -vastuullisuusohjelman kanssa edistämässä tällaisen lapsilähtöisen ajattelun yleistymistä suomalaisessa alkoholikulttuurissa. Yhteystiedot: Mira Roine projektikoordinaattori Lasinen lapsuus -toiminta A-klinikkasäätiö etunimi.sukunimi@a-klinikka.fi p. 040 5274 444  Takaisin |
 |
 |
 |
|
 |
||
 |
 |
 |
 |