 | ||
 | ||
 |
27.08.2009 Kirsimarja RaitasaloHarva hyväksyy alkoholinkäytön lasten seurassaMutta: asenteet ja todellisuus eivät aivan kohtaa.Suurin osa alkoholin käyttäjistä on nuoria ja keski-ikäisiä aikuisia. Enemmistö pikkulasten vanhemmista kuuluu myös näihin ikäryhmiin. THL:n Juomatapa 2008 -tutkimuksen mukaan vain noin joka kymmenes 25–49-vuotias mies ja nainen ei käyttänyt alkoholia vuonna 2008. Aiempien Juomatapatutkimusten mukaan alkoholin kulutus on 2000-luvulla lisääntynyt viidenneksellä. Näyttää myös siltä, että ravintoloiden sijasta kotona juominen on lisääntynyt ja todennäköisesti lisääntyy taloudellisen laskusuhdanteen aikana edelleen. Juomatapa 2008 -tutkimuksessa kysyttiin, miten vastaajat suhtautuvat lasten seurassa juomiseen ja miten he alkoholia lasten läsnä ollessa käyttävät. Mukaan otettiin 19–59-vuotiaat vastaajat, sillä tätä nuoremmilla tai vanhemmilla ei juurikaan ollut kotona asuvia lapsia. Vastauksia vertailtiin sen mukaan, oliko niiden antajilla lapsia vai ei ja edelleen sen mukaan, olivatko lapset alle vai yli 7-vuotiaita. Asenteet Asenteita lasten seurassa juomiseen tutkittiin kolmella väittämällä: Pienten lasten läsnä ollessa
Asenteet eivät juuri poikenneet toisistaan sen mukaan, oliko vastaajalla lapsia vai ei. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että lasten läsnä ollessa ei saisi humaltua. Kaikkein useimmin tätä mieltä olivat pienten lasten vanhemmat, erityisesti äidit. Yleensäkin pienten lasten vanhemmat olivat tiukimmin sitä mieltä, ettei pienten lasten seurassa saa käyttää alkoholia lainkaan. Kuitenkin yli puolet sekä miehistä että naisista - riippumatta siitä, oliko lapsia vai ei – vastasi, että pienten lasten läsnä ollessa voi humaltua, jos joku seurueesta on selvä ja huolehtii lapsista. Vastaajan oma juomatapa oli ainoa asenteisiin selkeästi vaikuttava tekijä. Ne, jotka ilmoittivat juovansa vähintään kerran viikossa, näyttivät suvaitsevammilta kuin harvemmin juovat. Asennevastausten perusteella voi siis olettaa, että he juovat muita useammin myös lasten seurassa, humalaankin asti. Todellisuus Juomatapatutkimus osoitti, että raittiita naisia on enemmän niissä, joilla on alaikäisiä lapsia kuin niissä, joilla ei ole. Edelleen pienten lasten äidit olivat useammin raittiita kuin ne, joiden lapset olivat kouluikäisiä. Miehillä tilanne oli päinvastainen: eniten raittiita oli niissä, joilla ei ollut kotona asuvia alaikäisiä lapsia ja vähiten pienten lasten isissä. Erot eivät selittyneet iällä. Vastaajista sekä miehet että naiset, joilla oli lapsia, joivat harvemmin kuin ne, joilla ei ollut lapsia. Harvimmin joivat ne, joiden lapset olivat alle 7-vuotiaita. Sama päti humalajuomiseen: useimmin kertoivat humaltuvansa ne, joilla ei ollut lapsia. Pienten lasten isät humaltuivat isompien lasten isiä harvemmin, äitien keskuudessa lasten iällä ei ollut merkitystä. Kaiken kaikkiaan alaikäisten lasten isät käyttivät alkoholia kerran, pari viikossa ja äidit hieman harvemmin. Isillä oli keskimäärin kuusi ja äideillä kolme humalapäivää vuodessa. Vastauksista ei kuitenkaan voi päätellä, kuinka usein lapset ovat olleet näissä tilanteissa läsnä. Juomatapatutkimuksesta kuitenkin ilmenee, että jos alkoholia lasten seurassa nautitaan, se useimmiten tapahtuu kotona, yleensä aterioimisen tai saunomisen yhteydessä. Käyttömäärät olivat myös yleensä vähäisiä, ja veren alkoholipitoisuus varsinkin naisilla jäi alle puoleen promilleen. Kuitenkin lähes joka kymmenennessä tapauksessa alkoholia käyttäneen naisen tai miehen promillemäärä ylitti yhden, mikä merkitsee, että ainakin yksi aikuinen, siis vastaaja itse, on ollut enemmän tai vähemmän humalassa. Yhteenveto Koska alkoholinkäyttö kotona ravintoloiden sijasta todennäköisesti yhä lisääntyy, yleistyvät todennäköisesti myös alkoholinkäyttötilanteet, joissa on läsnä lapsia. Ilmeisesti entistä useampi lapsi tulee myös näkemään humalassa olevia aikuisia. Näin siitä huolimatta, että etenkin pikkulasten vanhemmat ovat sitä mieltä, ettei lasten nähden saisi juoda. Taulukko tutkimustuloksista PDF-tiedostona >> Lisätietoja: Kirsimarja Raitasalo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, puh. 020 610 6000  Takaisin |
 |
 |
 |
|
 |
||
 |
 |
 |
 |