26.04.2013

Lasten seurassa Vappuna

Vappu on mielikuvissamme iloinen ja keväinen juhla. Lapset odottavat vappupalloja ja serpentiinejä. Tarjolla on simaa, munkkeja ja tippaleipää - ja joskus jopa lämmintä auringonpaistetta ja koivuissa hiirenkorvia. Mutta miltä vapunvietto oikeasti näyttää lasten silmin?

Taannoin osallistuin keskusteluun, jossa asetettiin vastakkain (aikuisen) yksilön vapaus viettää puistopiknikkiä alkoholijuomineen ja lapsen oikeudet päihteettömään ja turvalliseen leikkiympäristöön. Keskustelussa ilmeni epävarmuutta siitä, kumman oikeudet ovat tärkeämmät: aikuisen vai lapsen.  

Lainsäädännön kannalta vastaus on yksiselitteinen. Suomessa lakina voimassa oleva YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen kantava periaate on lapsen edun ensisijaisuus. Aikuisten alkoholinkäyttö kuitenkin uhkaa lapsen oikeuksia monin tavoin. Tähän on myös lapsen oikeuksien komitea kiinnittänyt huomionsa, ja vaatinut Suomelta toimenpiteitä, joilla me suojaamme lapsia ja nuoria päihdehaitoilta. Nämä päihdehaitat syntyvät siis useimmiten siitä, että aikuiset käyttävät alkoholia tavalla, joka vaurioittaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Lapselle vanhemman näkeminen humaltuneena voi olla ahdistava kokemus silloinkin, kun se on satunnaista eikä vanhemmalla ole varsinaista päihdeongelmaa.

Toivoisinkin, että alkoholikulttuurimme muuttuisi enemmän kanssaihmisiä huomioivaksi. Erityisesti toivon, että aikuiset nykyistä enemmän pohtisivat sitä, miten heidän alkoholikäyttönsä vaikuttaa lapsiin.  Se, miten juo, ei ole jokaisen oma asia, koska kunkin yksilön juomistavat vaikuttavat hänen lähiympäristöönsä. Tilanne on verrattavissa tupakointiin: vaikka ei itse tupakoi, altistuminen savulle on haitallista. Ongelma koskettaa sekä lapsia että aikuisia: on arvioitu että 5-69-vuotiaiden ikäryhmässä lähes miljoonalla naisella ja yli 700 000 miehellä on vähintään yksi alkoholiongelmainen omainen tai läheinen. Aikuisista naisista kolmannes ja miehistä viidennes kuvaa, että läheisen alkoholinkäyttö on vaikuttanut tuntuvasti elämänmenoon.

Jos joku juo terveytensä pilalle, siitä kärsivät siis myös läheiset ja yhteiskunta kokonaisuudessaan. Jokaisen vastuulla on pohtia omaa alkoholinkäyttöään ja sen vaikutuksia, mutta alkoholikulttuurin muuttaminen on yhteisön ja yhteiskunnan asia.

Kun pyytää vieraita kylään, on siis syytä miettiä asiaa kokonaisuuden kannalta. Onko tilaisuuteen tulossa lapsia? Onko kylään tulossa ystäviä tai sukulaisia, joilla on juomiseen liittyvä ongelma? Jos on, mitä se merkitsee alkoholitarjoilun kannalta? Lasten seurassa- sivujen keskustelupalstoilla onkin peräänkuulutettu enemmän alkoholittomia vaihtoehtoja juhliin. Vaihtoehtoja löytyy paitsi raikkaista tuoremehuista ja virvokkeista, myös todella hyvän makuisista täysin alkoholittomista kuohuviineistä.   Eli miten olisi piknik puistossa, lasten seurassa, alkoholittomilla juomilla? Uskon, että jokaiselle jäisi sellaisesta päivästä hyvä mieli.

Mirjam Kalland, pääsihteeri, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lähteet: Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968–2008

Takaisin Takaisin ylös
Takaisin ylös