22.09.2011

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa

Lasten seurassa -ohjelman ja A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan tavoitteena on tuoda lapsen ja nuoren näkökulma vanhempien päihteidenkäytön vaikutuksista käytävään keskusteluun.

Lasinen lapsuus -toiminta teetti kesällä 2011 Taloustutkimus Oy:llä kyselyn, jossa selvitettiin nuorten kokemia haittoja vanhempiensa alkoholinkäytöstä sekä nuorten suhtautumista aikuisten alkoholinkäyttöön ja suomalaiseen alkoholikulttuuriin. Kyselyn tulokset osoittavat, että nuoret kannattavat muutosta: vanhemmilta toivotaan kohtuullista, juhlatilanteisiin painottuvaa juomatapaa. Nuoret eivät pidä suomalaisten humalahakuisesta juomatavasta ja humaltumista ihannoivasta puhetyylistä.
 
Humalajuominen ei kuulu kotiin
 
Selkeästi suurin osa (82 %) kyselyn 12–18-vuotiaista vastaajista hyväksyy aikuisilta kohtuullisen alkoholinkäytön. Sen sijaan humalajuominen ei nuorten mielestä kuulu kotiin. Tätä mieltä oli 78 % vastaajista. Ikävintä vanhempien alkoholinkäyttö on nuorten mielestä aiheuttaessaan esimerkiksi lipsumista sovitusta ja luvatusta. Mukavimmillaan vanhemmat ovat nuorten mielestä selvin päin. Valtaosa nuorista, noin yhdeksän kymmenestä, kuitenkin hyväksyy vanhempiensa alkoholinkäytön juhlatilanteissa. Nuoret uskovat vanhempien juomatavan vaikuttavan lasten juomatapaan aikuisena.
 
”Mikäli aikuiset joisivat nuorten toivomalla tyylillä, voisi vanhempien juomatapojen vaikutus lapsiin olla pelkästään myönteinen asia”, sanoo Lasinen lapsuus -toiminnan projektikoordinaattori Janne Takala.
 
Vastaajista 84 % katsoo, että vanhempien tulisi kertoa nuorille faktatietoa alkoholinkäytön vaikutuksista. Alkoholijuomien maistattaminen kotona jakaa mielipiteitä, sillä 46 % nuorista on vähintään jokseenkin sitä mieltä, että alkoholijuomia pitäisi saada maistaa kotona, jotta niitä oppisi käyttämään oikein. Alkoholin hakeminen lapsille koetaan eri asiaksi: vain 14 % vastaajista pitää sitä järkevänä tapana kontrolloida nuorten juomamääriä.
 
Haittoja aiheutuu joka neljännelle nuorelle
 
Omien vanhempien alkoholinkäyttö aiheuttaa haittoja joka neljännelle suomalaisnuorelle. Näistä pieni osa kertoo kokevansa haittoja usein. Yleisimpiä vanhempien juomisen aiheuttamia haittoja ovat kyselyn mukaan perheriidat (53 %), häpeä vanhemmista (49 %) ja ahdistus (38 %). Tytöt kokevat poikia yleisemmin ahdistusta ja pelkoa juovaa vanhempaa kohtaan. Vanhempien juomisesta haittoja kokeneista yli neljännes on joutunut salailemaan vanhempien juomista. Melkein yhtä tavallista on joutua huolehtimaan päihtyneestä vanhemmasta. Moni jättää myös kavereita kutsumatta kotiin vanhempien juomisen vuoksi.
Tulevaisuuden suhteen nuoria huolettaa vanhempien päihteidenkäytön vaikutus heidän terveyteensä ja elinikäänsä. Vanhemman joutuminen onnettomuuteen pelottaa jopa kolmannesta vanhempien juomisesta kärsineistä 12–13-vuotiaista. Aikuisen alkoholinkäytöstä johtuvaa ahdistusta lievitetään yleisimmin kavereita tapaamalla, musiikkia kuuntelemalla ja netissä surffaamalla. Aikuinen kuuntelija tunteiden purkamiselle löytyy useimmiten ydinperheen piiristä. Neljännes haittoja kokeneista nuorista ei ole halunnut puhua tunteistaan kenellekään aikuiselle.
Aikuisten alkoholinkäytöstä haittoja kokeneiden nuorten elämää helpottaisi yleisimmin riitelyn ja tappelun loppuminen (22 % on tätä mieltä: tytöistä 28 %, pojista 14 %), kotoa pois pääseminen silloin kun siellä on vaikeaa (20 %: tytöistä 30 % ja pojista 8 %) sekä se, että saisi viettää enemmän aikaa tai harrastaa enemmän vanhempien kanssa.
”Palvelujärjestelmä voisi nykyistä paremminkin tukea nuorta, jonka kotona liiallinen juominen on tavallista. Nuoret kirjoittivat kyselyyn toivovansa esimerkiksi paikkoja, joihin voi mennä pahoina päivinä, sekä ammattimaisia tukipalveluja nettiin”, kertoo Janne Takala.

Nuoret toivovat alkoholikulttuurin muutosta

Kyselyssä myös testattiin väittämien avulla nuorten suomalaista alkoholikulttuuria koskevia asenteita. Kaksi kolmesta nuoresta on sitä mieltä, että ryyppäysjuttuja pidetään liiankin hauskoina. Lähes sama osuus toivoo, ettei niin usein näkisi humalaisia julkisilla paikoilla. Suurin osa kokee myös, että humaltumista ihannoidaan liikaa. Valtaosa nuorista on havainnut, että mikäli valitsee olla käyttämättä alkoholia, valinnan joutuu Suomessa perustelemaan. Vain viidennes vastaajista piti suomalaisten suhtautumista alkoholiin järkevänä.
Nuorten toiveet ja ajatukset ovat olleet vaarassa jäädä syrjään julkisesta keskustelusta, jossa nuoria tarkastellaan usein erilaisten ilmiöiden ja tekijöiden, kuten suomalaisen humalahakuisen juomatavan tai tv-mainosten, tahdottomana kohteena.
”Nuorilla on mielipiteitä, joiden laajempi tutkiminen ja huomioiminen voisi avata myönteistä näkökulmaa usein toivottuun alkoholikulttuurimme muutokseen.”, pohtii Janne Takala.
Nuorten kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy kesäkuussa 2011. Tutkimukseen haasteltiin nettilomakkeella 841 suomalaista 12–18-vuotiasta nuorta siten, että tutkittavien joukko edusti koko Suomen väestöä mainitussa ikäryhmässä. Alle 15-vuotiaita haastateltiin vanhempien luvalla. Vanhemmat saivat tutustua kyselylomakkeeseen etukäteen.

Tulokset julkaistiin A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaarissa 3.9.2011. 
Tutkimuksesta lisätietoja antaa Janne Takala, A-klinikkasäätiö

Takaisin Takaisin ylös
Takaisin ylös