08.09.2012

Nuoret yhä harvemmin tuhdissa humalassa

Raittiiden koululaisten määrä on lisääntynyt tasaisesti jo toistakymmentä vuotta, ja nuorten juomiskerrat ovat harventuneet.

– Vanhemmat ovat ilmeisesti pystyneet vaikuttamaan etenkin kuuliaisiin nuoriin, professori tulkitsee tutkimustuloksia.

Suomi on osallistunut vuodesta 1995 lähtien 15–16-vuotiaiden koululaisille suunnattuun laajaan eurooppalaiseen tutkimukseen, joka kartoittaa nuorten päihteiden käyttöä neljän vuoden välein. THL:n tuorein, tämän vuoden toukokuussa julkaistu tutkimustulos osoittaa, että nuoret eivät enää juo yhtä paljon kuin vielä muutama vuosi sitten. Muutos ei ole suuri, mutta tutkijaa ilahduttaa, että se on jatkunut koko 2000-luvun.

– Jos nykynuorten raitistumistrendi pitää pintansa, suomalaisten humalahakuinen kulttuuriperimä saattaa katketa muutaman sukupolven päästä, Salme Ahlströmmyhäilee.

Vanhemmat vähentäneet juomien ostamista

Edistysaskeleista huolimatta humalahakuinen juominen on jatkunut entiseen malliin niiden nuorten keskuudessa, joille alkoholi on ongelma. Suomalaisnuoret myös juopuvat useammin kuin monet ikäisensä eurooppalaiset. Enemmän kuin joka kymmenes peruskoulun yhdeksäsluokkalainen kertoi kyselyssä humaltuvansa lähes viikoittain ja joka neljäs ilmoitti juoneensa alkoholia kuukauden sisällä.

Kyselyyn vastanneet koululaiset olivat kuitenkin panneet merkille, että alkoholin saaminen oli vaikeutunut. Salme Ahlströmin mukaan tähän on useita syitä: Alko on kiristänyt valvontaa, poliisi tehostanut toimintaansa ja monet vanhemmat ovat lakanneet ostamasta alkoholia alaikäisille jälkeläisilleen.

– Ikärajojen valvominen on tärkeää, mutta vanhempien on syytä olla myös selvillä siitä, missä jälkipolvi liikkuu, nuorten päihteiden käyttöön perehtynyt tutkija teroittaa.

Salme Ahlström ei ole tarjonnut alaikäisille alkoholia edes perhejuhlien yhteydessä. Hänestä tämä joidenkin vanhempien suosima käytäntö on turha.

– Päihdekokeilut tapahtuvat kaveripiirissä, joten alkoholin tarjoamisella kotioloissa ei ole toivottua vaikutusta. Pommacin tarjoaminen kuohuviinilasissa ajaa saman asian, hän huomauttaa.

Vanhat juomatavat istuvat tiukassa

Matkailun ja sosiaalisen median myötä maailma on lähentynyt, mutta vanhat juomatavat istuvat tiukassa. Suomalaiset juovat yhä liian paljon, ja määrät ovat kansainvälisesti suuria.

Ahlström on kiinnittänyt huomiota siihen, miten viinikulttuurin maissa humaltumista yritetään peitellä, mutta meillä ei. Alkoholiin suhtautumisessamme näkyy yhä aika, jolloin vain rikkaat saattoivat polttaa viinaa – ja sen piti tietenkin jokaisen huomata. Tutkija on silti toiveikas.

– Ehkä täälläkin kolmen, viiden sukupolven jälkeen päästään siihen, että pari lasillista riittää hauskanpitoon.
 

Artikkeli on julkaistu Suomen Vanhempainliiton lehdessä Koti ja koulu 2012 (elokuu 2012)

Takaisin Takaisin ylös
Takaisin ylös