05.12.2013

Nuorten huoli muiden alkoholinkäytöstä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuortennetissä nuoret pohtivat, miten suhtautua missäkin tilanteessa muiden alkoholinkäyttöön. Monet keskustelupalstalle nimettöminä kirjoittaneet nuoret ovat huolissaan muiden ihmisten alkoholinkäytöstä. Sivustolla on myös kysytty, aiheuttaako jonkun läheisen alkoholinkäyttö mielipahaa, huolta, pelkoa tai muuta vastaavaa? Puolet vastanneista nuorista oli ollut ainakin joskus huolissaan jonkun läheisensä alkoholinkäytöstä. Keskustelupalstalla moni kirjoittaja pohti haittoja, joita hänen vanhempansa alkoholinkäyttö aiheuttaa perheen arkielämässä. Huolitekstit olivat samantyyppisiä, joita näkee myös muun muassa A-klinikkasäätiön Varjomaailma-sivustolla.

”Vanhempani ovat eronneet ja heidän kummankin alkoholin käyttö heijastuu minuun. Isäni juo päivittäin. Kun isä on humalassa, hän ei tee pahaa minulle. Minua hävettää tuoda ystäviä isän luo. Minua huolettaa myös, jos se tekee itselleen jotain, kerran on soittanut ja uhannut tappaa itsensä. Tiedän että hänen alkoholin käyttöön en voi vaikuttaa. Äiti ei juo yhtä useasti, eikä alkoholi ole hänen ongelmansa. Kun äiti juo, hän juo itsensä se verran känniin että hänellä on pokkaa huutaa minulle kaiken pilaamisesta. Äitin huuto kohdistuu aina minuun, koska ei ole muita keille purkaa pahaa oloa. Olen yrittänyt sanoa äidille alkoholin käytöstä, mutta hän väittää juovansa kohtuudella. Miten saisin äitin tajuamaan käytöksensä?!”

Muut nuoret neuvoivat edellä olevan tekstin kirjoittajaa ottamaan asian vielä uudestaan puheeksi vanhempien kanssa ja lähtemään kotoa muualle, kun vanhemmat juovat.  Tai kertomaan tutulle aikuiselle tai vaikka terveydenhoitajalle.  Nämä keinot kuvaavat sitä, miten vaikea nuoren on muuttaa itse tilannetta. Hän joutuu miettimään, miten sopeutua tai miten päästä pois.  Valitettavan usein alaikäiset joutuvat kontrolloimaan omien vanhempiensa juomista, vaikka sen ei tietenkään pitäisi olla nuoren tehtävä. Runsaan juomisen haitat kohdistuvat monin tavoin myös siihen perheenjäseneen, joka joutuu kontrolloimaan toisen juomista tai ylipäänsä elämään jollain tasolla häiritsevän alkoholinkäytön keskellä, kuten joka neljäs nuori joutuu.

Miten lähellä oleva aikuinen voisi tukea nuorta? Pohdimme asiaa MLL:n Lasten ja Nuorten puhelimen päivystäjien kanssa He vastaavat ajoittain nuorten puheluihin, joissa huolena on vanhempien alkoholinkäyttö. Tässä muutamia ajatuksia:

  • Nuoren pitäisi saada olla nuori.  Itse asiassa lapsi. Tee nuorelle selväksi, että vanhemmasta huolehtiminen ei ole nuoren vastuulla, eikä nuori pysty ”parantamaan” vanhempaansa.
  • Nuori saattaa pohtia, eivätkö vanhemmat välitä hänestä, koska juovat.  Totea nuorelle, että varmasti välittävät, mutta eivät ehkä osaa osoittaa sitä.  Vanhemmilla on myös vastuu lapsestaan ja hänestä huolehtimisesta. Joskus vanhemmat saattavat tarvita ulkopuolisen aikuisen apua tähän.
  • Ole kiinnostunut lapsesta itsestään. Kysele, mitä hyviä asioita lapsen elämässä on: mistä asioista hän pitää, harrastaako jotain, onko kavereita, mikä asia koulussa on hyvin, onko joku paikka missä on turvallinen olo?  Mitä kiinnostavia tapahtumia odottaa lähitulevaisuudessa?
  • Kysy nuorelta, tarvitseeko hän sinua mukaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa – tai tarvittaessa sosiaalityöntekijän kanssa.

Jenni Helenius,
erityissuunnittelija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto


Lähteet
Itäpuisto, M. 2005.  Kokemuksia alkoholiongelmaisen vanhemman kanssa eletystä lapsuudesta. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 124.
Nuortennetti. www.nuortennetti.fi
Raitasalo, K. 2008. Informal Social Control of Drinking. Finland in the Light of International Comparison. Research Report 172. Stakes.
Takala & Roine. 2013. Nuorten kokemuksia aikuisten alkoholinkäytöstä. Teoksessa Warpenius, Holmila & Tigerstedt 2013. Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle.  THL.

Takaisin Takaisin ylös
Takaisin ylös