22.04.2013

Nuorten mielestä krapula kuuluu kuvaan

Nuoret tiedostavat hyvin alkoholinkäyttöön liittyvät riskit ja haittavaikutukset. Silti moni nuori juo. Kun yhdeksäsluokkalaiset pääsevät keskustelemaan keskenään alkoholinkäytöstä, puheesta nousee esiin alkoholiin liittyviä terveydellisiä ja sosiaalisia riskejä.

Juomisen terveysriskeihin yhdeksäsluokkalaiset suhtautuvat puheissaan kepeästi. Nuorten mielikuvissa pahoinvointi, oksentaminen, sammuminen ja krapula ovat kuin asiaankuuluvia työtapaturmia tai etäisiä teoreettisia haittoja, jotka tapahtuvat jollekin toiselle. Niitä pidetään epämiellyttävinä, mutta niiden ajatellaan silti toteutuvan silloin tällöin juomisen yhteydessä.

”… todennäköisesti ainakin osa paikallaolijoista [bileissä] vielä oksentaa, osa sammuu.”

Terveysriskien sijaan nuoret tuntuvat pitävän selvästi vakavampana juomisen sosiaalisia riskejä. Alkoholinkäytöstä kiinni jääminen vanhemmille tai muille aikuisille on tilanne, jota nuoret todella välttelevät. Myös virheiden tekeminen humalassa ja siitä seuraavat nolot tilanteet ja häpeän tunteet ovat nuorten mielikuvissa vakavia riskejä, joita he pyrkivät välttämään.

Nuoret eivät välttämättä hae juomisella riskinoton huumaa tai äärimmäisiä kokemuksia. Riskien hallinnan kannalta avainasemassa on juomistilanteen sosiaalinen konteksti. Hyvin paljon merkitystä on sillä, kuinka paljon ihmisiä mukana on, keitä he ovat ja missä juominen tapahtuu. Nuorten mielikuvissa turvallinen juomistilanne on sellainen, jossa nuorella itsellään on mahdollisuus vaikuttaa tilanteen kulkuun ja säädellä omaa juomistaan – tai kieltäytyä alkoholista.

Yhdeksäsluokkalaiset voivat siis hyväksyä, että juomiseen kuuluu riskejä, eikä niiden tiedostaminen estä alkoholinkäyttöä.  Sen sijaan, että päihdekasvatuksena nuorille luennoitaisiin juomisen seurauksista terveydelle, ulkonäölle tai taloudelle, kannattaisi aikuisten ja nuorten yhdessä pohtia juomistilanteiden sisäistä logiikkaa. Mitkä asiat tekevät nuorten juomisesta ja muista sosiaalisista tilanteista vaarallisia tai pitävät ne miellyttävinä ja turvallisina? Millaiset sosiaaliset suhteet, tilanteet tai toimintatavat johtavat nuorten itsensä mielestä ongelmiin? Ja miten nuoret kokevat voivansa torjua parhaiten riskejä? Entä milloin nuori valitsee mieluummin olla juomatta?

Anna-Sofia Lehto, suunnittelija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kirjoittaja on tutkinut yhdeksäsluokkalaisten alkoholiin liittyviä riskiymmärryksiä. Anna-Sofia Lehdon, Anu Kataisen ja Antti Maunun artikkeli Riskinä toisten tahto? – Laadullinen analyysi yhdeksäsluokkalaisten alkoholiin liittyvistä riskiymmärryksistä on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä 6/2012. Tutkimusaineisto koostui 15–16-vuotiaiden helsinkiläisten ryhmähaastatteluista.

Takaisin Takaisin ylös
Takaisin ylös