01.07.2013

Onko alkoholinkäyttö yksilön oma asia?

Alkoholihaitat nähdään usein vain yksilön omana terveysongelmana. Alkoholinkäytön haittavaikutukset vaarantavat kuitenkin myös läheisten hyvinvoinnin ja terveyden. Lisäksi ne kuormittavat yhteiskuntaa monin tavoin.

Haittavaikutuksia ovat perheenjäsenten, työtovereiden ja täysin ulkopuolisten kokemat haitat sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin, työpaikkoihin ja koko kansantalouteen kohdistuvat kustannukset. Muiden kuin juojan itsensä kokemat haitat voivat vaihdella julkisissa tiloissa koetuista lievistä ärsyyntymisistä vakaviin ja koko elämää varjostaviin vaurioihin.

Koska alkoholi on suomalaisten pääasiallinen päihde, myös alkoholihaitat heijastuvat yhteiskunnassa laajalti. Joidenkin arvioiden mukaan kaikista päihteistä juuri alkoholi aiheuttaa erityisen paljon haittavaikutuksia muille kuin käyttäjälle itselleen.

Suomessa on alkoholiongelmien ja humalassa esiintymisen kohdalla pitkään vallinnut eräänlainen kantaa ottamattomuuden kulttuuri. Taustalla on varsinkin 1960-luvun jälkeen laajalle levinnyt alkoholinkäytön kasvu ja juomisen liittyminen yhä useampiin sosiaalisiin tilanteisiin.

Nykyään alkoholihaittojen sietokykyä koetellaan Suomessa. Alkoholinkulutus on yleistynyt ja se liittyy yhä useampiin sosiaalisiin tilanteisiin. Suomi kuuluu niihin harvoihin Euroopan maihin, joissa alkoholinkulutus on kasvanut lähes jatkuvasti viimeisten 50 vuoden aikana. Tuorein iso hypähdys kulutuksessa tapahtui vuoden 2004 alkoholiveron alentamisen jälkeen, jolloin kulutus puhtaana alkoholina henkeä kohti asettui 10 litran tasolle.

Suomalaisen juomiskulttuurin kenties suurin muutos on naisten alkoholinkäytön lähes kuusinkertaistuminen neljässä vuosikymmenessä. Alkoholinkäyttö on myös siirtynyt yhä enemmän ihmisten koteihin, ja aikaisempaa useammin miehet ja naiset käyttävät alkoholia yhdessä sekä kotona että ravintoloissa. Tämä muutos heijastuu voimakkaasti lasten kokemuksiin aikuisten alkoholinkäytöstä.

Alkoholinkäytön lisääntymisen seurauksena useimmat alkoholihaitat ovat kasvaneet merkittävästi. Alkoholihaittojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen sääntelyn kannalta muille kuin juojalle koituvat haitat ovat tärkeä näkökohta. Alkoholi- ja päihdepoliittisia toimenpiteitä perustellaan usein sillä, että samalla kun ehkäistään läheisiin kohdistuvia haittavaikutuksia, yhteiskunnalle koituu säästöjä. Huoli muista ihmisistä ja yhteiskunnan kuormittumisesta näkyy myös kansainvälisissä alkoholipoliittisissa ohjelmissa, kuten Maailman terveysjärjestön eli WHO:n maailmanlaajuisessa alkoholistrategiassa.

Suomalainen alkoholipoliittinen keskustelu on kulutusyhteiskunnan vahvistumisen myötä vain vähäisessä määrin puuttunut alkoholinkäytön lähipiirille ja yhteiskunnalle aiheuttamiin haittoihin.  Muutoksen merkkejä on kuitenkin ilmassa. Viime vuosina tämä on näkynyt asenteiden kiristymisenä juomista kohtaan ja lisääntyvinä vaatimuksina rajoittavammista alkoholipoliittisista toimenpiteistä tai ainakin nykyisten rajoitusten pitämisestä ennallaan.

Tämä asettaa myös yksityisyyden ja kuluttajavapauden teemat uuteen valoon. Yhteiskunnassa yksilön valinnanvapaus ja riskinotto eivät saa vaarantaa muiden oikeuksia ja aiheuttaa heille haittoja, joihin he eivät voi vaikuttaa tai joihin altistumisessa heillä ei ole todellista valinnanvaraa.

Viattomien ja sivullisten suojelun näkökulma korostuu erityisesti alaikäisten kokemissa haitoissa, sillä heillä ei ole aikuisen kansalaisen täysvaltaisia oikeuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan kasvuympäristöönsä. Lapset ja nuoret ovat viime kädessä lähipiirinsä ja yhteiskunnan – siis meidän kaikkien – vastuulla.
 
Tutkija Katariina Warpenius ja erikoistutkija Christoffer Tigerstedt
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Takaisin Takaisin ylös
Takaisin ylös