07.11.2013

Perheen yhteiset hyvät muistot ovat huonoja tärkeämpiä

Istun ryhmässä äitien kanssa, joilla on taustassaan ongelmallista päihteidenkäyttöä. Me emme kuitenkaan ole kokoontuneet puhumaan päihteistä. Puhumme vanhemmuudesta, lapsista, omasta lapsuudestamme ja opiskelemme yhdessä ICDP-ohjelman mukaista Kannustavaa vuorovaikutusta.

Miten tukea vanhempaa, jolla on taustassaan ongelmallista päihteidenkäyttöä? Hoidetaanko ensin päihdeongelmaa ja sitten keskitytään vanhemmuuden kysymyksiin? Vai olisiko hyvä tehdä molempia samaan aikaan? Voiko lapsi odottaa? 

Kannustavan vuorovaikutuksen vanhempainryhmiä käytetään ympäri maailmaan vanhemmuuden ja myönteisen vuorovaikutuksen tukemiseksi. Omassa projektissamme olemme ohjanneet ryhmiä vanhemmille, joilla on ongelmia päihteidenkäyttöön liittyen.

Ryhmiemme vanhemmat ovat pitäneet tärkeänä, että he ovat olleet ryhmissä vanhemmuutensa takia, eivätkä ongelmansa takia. He eivät ole tulleet ryhmään päihde-etuliitteellä varustettuina, päihdeäiteinä tai isinä, vaan lapsellensa tärkeänä aikuisena.  Oman merkityksellisyyden vahvistumisen myötä vahvistuu myös halu olla päihteittä ja samanaikaisesti tapahtuu kaksi asiaa. 

”Koska näen, että olen tärkeä lapselleni, haluan olla päihteittä. Ja kun olen päihteittä, pystyn olemaan läsnä olevampi ja luotettavampi vanhempi.”

Ryhmissä on jaettu myös tietoa liittyen vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen. Miten näyttää lapselle, että hän on vanhemmalleen tärkeä? Mikä merkitys on yhteisillä leikkihetkillä, yhteisellä tekemisellä ja yhteisellä kiinnostumisella asioista ja ympäristöstä? Miten auttaa lasta uusissa tilanteissa, miten asettaa myönteisellä tavalla rajoja? Vanhemmat ovat olleet erittäin valmiita ottamaan tietoa vastaan, keskustelemaan siitä ja jakamaan omia kokemuksiaan. Parhaimmillaan ryhmissä toteutuu osallisuus ja vertaisuus. Vanhempi ottaa vastaan samaan tietoa ja osaamista, mitä jaetaan myös ammattilaisille. Päihdeongelmainen on tottunut kohtaamaan elämässään epäkunnioittavaa kohtelua ja palvelua. Vanhempien saama huono kohtelu satuttaa myös lasta ja vaikuttaa hänen minäkuvaansa. 

Ryhmissä pyritään olemaan tasa-arvoisia: olemme kaikki vertaisia ja kannamme mukanamme omaa kokemusasiantuntijuuttamme. Myös meillä ammattilaisilla on omat kipeät kohtamme ja kokemuksemme, jotka vaikuttavat tapaamme toimia niin kotona kuin työelämässäkin.

Arvostava ja kunnioittava kohtaaminen kulkee ketjussa
Vanhempien kunnioittava ja arvostava kohtaaminen on tärkeää. Jotta osaamme itse kohdella toisia hyvin, tulee meillä itsellä olla kokemuksia hyvistä kohtaamisista. Kun vanhempi saa kokemuksia siitä, että häntä arvostetaan ja että hän merkityksellinen, hän saapuu lastensa luokse vahvistuneena ja se heijastuu hänen tapaansa olla lapsen kanssa. 

”Minä olen arvokas, myös lapseni on arvokas ja haluan kohdella häntä sen mukaisesti”.  

Lapsen kunnioittava kohtaaminen on ajatuksena aika uusi. Se pitää sisällään kyvyn ajatella, miltä toisesta tuntuu. Miltä lapsesta tuntuu vanhemman päihtymys tai miltä tuntuu krapulainen vanhempi? Entä poissaoleva, työasioihin tai läppäriinsä keskittynyt vanhempi?

Vanhemmilla, joilla on ongelmia liittyen päihteiden käyttöön, on takanaan monia vaikeita kokemuksia ja monenlaisia syyllisyydentunteita siitä, mille he päihteitä käyttäessään ovat altistaneet lapsensa. Näitä asioita ei ryhmissä tarvitse korostaa, mutta ei myöskään lakaista maton alle. Turvallisessa ryhmässä ne nousevat keskusteluun muiden teemojen rinnalle.  

Perheiden hyvät yhteiset kokemukset ovat kuitenkin vaikeita kokemuksia ja muistoja tärkeämpiä. Ne ovat rakennuspalikoita, jotka lisäävät vanhempien voimavaroja ja sitä kautta lasten hyvinvointia. Ne ovat myös kokemuksia, joita vanhemmat haluavat jatkaa ja vahvistaa lastensa kanssa.

”Lapsella on oikeus olla arvostettu ja erilainen. Kaikilla lapsilla on täysi ja sama ihmisarvo, lapsen tai hänen perheensä taustasta riippumatta.” (Lapsen oikeuksien sopimuksen artikla 2.) 

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11.

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/lapsikeskeinen-paihdetyon-kehitt/
http://www.icdp.info/

Hanna Sellergren
projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto

Takaisin Takaisin ylös
Takaisin ylös