09.10.2012

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vuosittain Suomessa syntyy joukko lapsia, joiden vanhemmalla tai vanhemmilla on vakava päihdeongelma. Äitien päihdeongelmasta on ehkä puhuttu eniten. Syytä huolestumiseen onkin: rekisteritutkimuksemme mukaan vuonna 2002 lähes 2 prosentilla kaikista synnyttäneistä naisista oli diagnostisoitu päihdeongelma ennen lapsen seitsemättä ikävuotta. Luku oli korkeampi kuin viisi ja yksitoista vuotta aiemmin.

Äidin päihdeongelma heijastuu biologisen lapsen muita lapsia suurempana riskinä joutua ensimmäisten seitsemän ikävuotensa aikana tapaturmaan, sairastaa ja kärsiä jostakin kehitys- tai käyttäytymishäiriöstä ja olla sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Huumeita ja alkoholia sekaisin käyttävien äitien lapsilla on vielä enemmän haittoja kuin pelkästään alkoholia käytävien äitien lapsilla.

Vakavasti päihdeongelmaisten äitien pientä ryhmää kuvaavat tiedot ovat vain jäävuoren huippu. Myös satunnainen ja vähemmän vakava päihdekäyttö aiheuttaa lapsille haittoja. Osa haitoista seuraa mukana aikuisuuteen asti. Suomalaisten vanhempien parissa tehty kyselytutkimus osoitti, että lapsuuden kodin alkoholiongelmat saattavat heijastua aikuistuneiden ja isiksi tulleiden miesten omina alkoholiongelmina. Naisilla ne lisäsivät väsymyksen, ahdistuksen, alakuloisuuden sekä riittämättömyyden tunteita ja huolta omasta jaksamisesta vanhempana. Lapsuudenkodin päihdeongelmien varjo on pitkä, mutta voitettavissa. Valtaosa näidenkin perheiden lapsista selviytyy hyvin omassa elämässään, etenkin jos he saavat muiden aikuisten apua ja tukea silloin kun sitä tarvitsevat.

Edelleen on kuitenkin tekemistä, jotta riittävästi suojaamme lapsia aikuisten humalatilanteilta ja pohdimme humalahakuisen kulttuurimme varjopuolia. Tämä koskee meitä kaikkia, lapsettomiakin. Juhliessaan aikuiset ottavat lapset valitettavan harvoin huomioon. Kun asiaa kysytään suoraan, lähes kaikki Juomatapa-kyselyn vastaajista olivat sitä mieltä, että pienten lasten läsnä ollessa ei tule humaltua. Kaikki tietävät, että humala ja pienen lapsen tarpeet sopivat huonosti yhteen. Kuitenkin toisella tavalla kysyttäessä ilmeni, että noin joka kymmenennessä juomistilanteessa, jossa lapsia on ollut läsnä, vastaajan veren alkoholipitoisuus ylitti yhden promillen. Paikalla oli siis ainakin yksi enemmän tai vähemmän humalainen aikuinen.

Lasten seurassa humaltumiseen sovelletaankin erityistä normia: humala sinänsä ei ole haitallista, jos lapsen turvallisuus on taattu ja joku selvänä oleva seurueessa huolehtii lapsista. Kätevää, mutta miltä lapsesta tuntuu ja millaisen roolimallin aikuinen tällöin mahtaa lapselle antaa? Etenkin jos se humalainen sattuu olemaan oma vanhempi.

Marja Holmila
tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Takaisin Takaisin ylös
Takaisin ylös