24.06.2013

Vanhempien juomatavat vaikuttavat lapsiin ja nuoriin

Terassikausi alkaa olla parhaimmillaan, mutta huomattava määrä alkoholista juodaan silti kodeissa. Suuren osan Suomessa juodusta alkoholista kuluttavat nuoret ja keski-ikäiset aikuiset. Pikkulasten ja teini-ikäisten vanhemmat kuuluvat yleensä näihin ikäryhmiin.

Tutkimusten mukaan joka viidennessä suomalaisessa lapsiperheessä alkoholia käytetään liikaa ja noin joka kymmenes suomalainen lapsi kärsii enemmän tai vähemmän vanhempiensa juomatavoista.
Suhteutettuna suomalaisten lasten lukumäärään tämä tarkoittaa, että yli 100 000 lasta kuuluu näihin kärsiviin. On myös arvioitu, että jopa reilu kolmannes pienten lasten isistä on alkoholin riskikäyttäjiä.
Suomalaiset suhtautuvat alkoholinkäyttöön kaksijakoisesti: juominen humalaankin asti hyväksytään osana normaalia elämää, mutta samalla alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät ongelmat huolestuttavat kovasti. Tämä ristiriita on erityisen suuri, kun puhutaan alkoholinkäytöstä perhepiirissä.
 
Samaan aikaan ollaan sitä mieltä, että lasten seurassa ei saa humaltua, mutta humaltuminen kuitenkin hyväksytään, jos samaan aikaan huolehtii lapsista. Asenteet ja juomatavat eivät aina näytä kulkevan käsi kädessä: myös runsaasti juovat vanhemmat tuomitsevat lasten seurassa juomisen, mutta juovat silti.
 
Aikuisten runsas alkoholinkäyttö vaarantaa myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin. On osoitettu, että äidin päihdeongelmalla on yhteys lapsen sairastavuuteen, tapaturmiin, huostaanottoihin ja myöhempiin elämänhallinnan vaikeuksiin.  Samoin lapsen teini- ja nuoruusiän mielenterveyshäiriöiden riski kasvaa vanhempien päihdeongelmien myötä.
 
Nämä ovat äärimmäisiä ilmiöitä. Mutta myös tavanomainen humalajuominen ja jatkuva suurkulutus heikentävät lasten hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta. Niin sanottu ongelmatonkin juominen voi olla lapsen silmin nähtynä pelottavaa tai huolestuttavaa. Nämä pelot voivat haitata myös lapsen myöhempää kehitystä.
 
Vaikka mitään dramaattista ei tapahtuisi, pelkkä vanhemman humalatila saattaa tuntua lapsesta ahdistavalta, pelottavalta ja hävettävältä. Aikuinen voi kuvitella olevansa humalassa hauska ja vitsikäs, mutta lapsi näkee asian toisin. Tilanteen aiheuttamat pelot voivat liittyä monenlaisiin asioihin. Jos vanhempi on joskus humalassa käyttäytynyt aggressiivisesti tai ollut jollain lailla uhkaava, lapsi voi pelätä tällaisen käytöksen toistuvan. Jopa aikuinen, joka on humalassa hyväntuulinen, voi olla lapsen mielestä pelottava, jos hän on selvin päin jotenkin toisenlainen.
 
Lapset ja nuoret ottavat kaikessa mallia vanhemmistaan. Yhtä lailla hyvät kuin huonotkin juomatavat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Vanhemmat ovat päävastuussa nuorille aiheutuvista välittömistä haitoista, mutta myös siitä, millaisen alkoholinkäytön mallin nuori omaksuu.
 
Kirsimarja Raitasalo
erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
 
Kirjallisuus
Halme, Nina: Isän ja leikki-ikäisen lapsen yhdessäolo: Yhdessäoloa, isänä toimimiseen liittyvää stressiä ja isän tyytyväisyyttä parisuhteessa kuvaavan rakenneyhtälömallin kehittäminen ja arviointi. Tutkimuksia 15. Helsinki: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, 2009.
Holmila, Marja; Raitasalo, Kirsimarja; Autti-Rämö, Ilona & Notkola, Irma-Leena: Päihdeongelmaisten äitien lapset. Teoksessa Warpenius, Katariina; Holmila, Marja & Tigerstedt, Christoffer (toim.): Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. THL, Tietokirjoja, 2013.
Jääskeläinen, Marke; Holmila, Marja & Raitasalo, Kirsimarja: Parental substance abuse and adolescents mental health disorders, self-destructive behavior and death. Esitelmä, 39th annual alcohol epidemiology symposium of the Kettil Bruun Society, Kampala, Uganda June 3-7 2013.
Raitasalo, Kirsimarja: Saako lasten seurassa juoda? Alkoholin käyttö lasten seurassa ja asenteet sitä kohtaan. Teoksessa Pia Mäkelä ym. (toim.): Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968–2008. THL 2010.
Peltoniemi, Teuvo (2005) Suomalaisten lasinen lapsuus 1994 ja 2004. Tiimi, 2.

Takaisin Takaisin ylös
Takaisin ylös